Narratiivinen tutkimusmenetelmä emotionaalisen kerronnan analyysissa

Tiivistelmä. Emootiot ovat erottamaton osa jokapäiväistä elämäämme, mutta tieteellisessä tutkimuksessa mielenkiinto niitä kohtaan on kasvanut ja laajentunut eri tieteenaloille vasta viime vuosikymmeninä. Emootiot ovat mutkikas sisäinen järjestelmä, joka vaikuttaa toiminnassamme ja auttaa suuntaamaan huomiotamme. Toisin sanoen, emootiot vaikuttavat kognitiivisiin toimintoihimme ja havaintoihimme. Emootioita voidaan havaita myös fysiologisilla mittauksilla, koska emotionaalinen vaste ärsykkeisiin ilmenee fyysisesti. Emotionaalinen reagointi voi olla osittain tiedostamatonta. Yksi esimerkki tiedostamattomasta tavasta reagoida (emotionaalisesti) ärsykkeeseen on silmän pupillien laajentuminen. Pupillien koon muutoksia voidaan havaita pupillometrillä, jota hyödynnetään muun muassa emootiotutkimuksissa. Tämän tutkimuksen taustana oli emootiotutkimus, jossa mitattiin pupillin koon muutoksia affektiivisia IAPS-kuvia (International Affective Picture System) katsottaessa ja niistä raportoidessa. Tuloksena havaittiin, että samansuuntainen pupillin koon muutos tapahtuu sekä kuvia katsottaessa että niistä raportoidessa. Tulokset jättivät avoimeksi kysymyksen, mitä suullisessa raportissa tapahtuu juuri silloin, kun pupillien koko varioi merkittävästi kuvan positiivisen, negatiivisen ja neutraalin sisällön mukaan. Tässä kirjallisuuskatsaus pohjustaa jatkotutkimuksen toteuttamista tarkastelemalla, mitkä narratiiviset menetelmät soveltuvat emotionaalisen kerronnan analyysiin. Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli löytää narratiivinen menetelmä, jolla voidaan analysoida emotionaalista kerrontaa. Kriteerinä metodille oli, että kerronnasta pitää pystyä osoittamaan kohtia, joissa emotionaalisuus ilmenee. Tämä oli tärkeää siksi, että pystyttäisiin osoittamaan, osuuko emotionaalinen ilmaisu yhteen pupillin reaktion kanssa. Kirjallisuuskatsauksen perusteella näyttää siltä, että jatkotutkimuksessa on mahdollista käyttää narratiivista analysointimenetelmää. Erityisesti narratiivien rakenteellinen analysointi, jossa tunnistetaan emotinaalista arviointia sisältäviä kohtia, soveltuu tutkimukseen. Myös kategorisoivasta analysoinnista voi olla hyötyä jatkotutkimusta toteutettaessa.Using narrative research methods to analyze emotional report. Abstract. Emotions are an integral part of our daily lives, but in scientific research the interest in emotions has grown and expanded to many scientific areas as late as in recent decades. Emotions are a complex internal system that influences our behaviour and helps us to direct our attention. In other words, emotions have impact on our cognitive operations and perceptions. Emotions can also be detected by physiological measurements because we tend to react in a physical way to stimuli. The emotional arousal may be partially unconscious. One example of an unconscious (emotional) response to a stimulus is the dilation of the eye pupils. Changes in the size of the pupils can be detected by the pupillometry, which is used for example in the study of emotion. The starting point to this study was an emotion study that measured changes in pupil size when viewing and reporting affective IAPS pictures (International Affective Picture System). The study found that parallel pupil size variation occurs in picture viewing and reporting phase. The results left open the question of what happens in the oral report when the pupil size variates significantly according to the positive, negative and neutral content of the picture. This literature review prepares further research by considering which narrative methods are suitable for analyzing emotional report. The purpose of the literature review was to find a useful narrative method for analyzing emotional narratives. The emotional parts of the narrative have to be able to indicate with the method. The criterion was important in order to indicate whether emotional expression coincides with the pupillary response. Based on the literature review, it seems possible to use narrative analysis in further research. Structural analysis of narratives particularly seems suitable for the further study. Categorizing may also turn out to be a useful analyzing method for further research.