Vastaanotolla vulvodyniaa sairastava nainen : koulutusinterventiotutkimus vulvodynian ja sen hoidon tietämyksestä terveydenhuoltohenkilöstöllä

Naisilla esiintyvää yli kolme kuukautta kestänyttä ulkosynnyttimien kiputilaa, jolle ei löydy selvää etiologiaa, kutsutaan vulvodyniaksi. Oireyhtymä saattaa aiheuttaa fyysisten oireiden lisäksi psykoseksuaalisia- ja parisuhdeongelmia. Vulvodyniaa sairastavista naisista valtaosa on hedelmällisessä iässä. Vulvodynia saattaa aiheuttaa yhdyntävaikeuksien vuoksi jopa lapsettomuutta. Perusterveydenhuoltoon kuuluu opiskeluterveydenhuolto, johon opiskelevat naiset hakeutuvat intiimialueen ongelmissa, kuten esimerkiksi emättimen alueen kivuissa. Tutkimusten mukaan terveydenhuoltohenkilöstön tietämystä vulvodyniasta ja sen hoidosta tulisi lisätä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata naisten kokemuksia vulvodyniasta ja sen hoidosta. Tarkoituksena on myös arvioida tutkimusta varten kehitetyllä mittarilla opiskeluterveydenhuoltohenkilöstön tietämystä tästä aihealueesta ennen ja jälkeen koulutusintervention. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää terveydenhuollossa vulvodyniaa sairastavien naisten ja heidän kumppaniensa kohtaamisessa sekä hoidon kehittämisessä. Tutkimuksen asetelma perustuu monimetodi-menetelmään, joka sisältää kaksi vaihetta. Vaiheen I aineisto kerättiin suljetulta vulvodynia-keskustelupalstalta anonyymina verkkokyselynä. Aineisto koostui vulvodyniaa sairastavien naisten (n = 33) kokemuskertomuksista, jotka analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Naisten kokemukset sekä näyttöön perustuva kirjallisuus vulvodyniasta ja sen hoidosta olivat vulvodynian ja sen hoidon tietämystä mittaavan, AKVDC (Awareness and Knowledge of VulvoDynian and its Care) © -mittarin kehittämisen perustana. Vaiheen II tutkimusasetelma oli kvasikokeellinen. Tutkimusaineisto kerättiin opiskeluterveydenhuoltohenkilöstöltä (N = 191) AKVDC©-kyselymittarilla eri puolilla Suomea sijaitsevista kahdestatoista opiskeluterveydenhuollon toimipisteestä ennen (n = 79) ja jälkeen (n = 30) täydennyskoulutusintervention. Kuvailevia tilastollisia menetelmiä käytettiin kuvaamaan opiskeluterveydenhuoltohenkilöstön tietämystä vulvodyniasta ja sen hoidosta. Tutkimuksen täydennyskoulutusinterventio kehitettiin deduktiivisesti AKVDC©-mittarin rakenteen mukaisesti asiantuntijaryhmän (N = 9) teemahaastattelun, asiantuntija-arvion ja kirjallisuuskatsauksen perusteella. Tutkimuseettisiä arvoja noudatettiin läpi tutkimuksen. Naiset raportoivat niin positiivisia kuin negatiivisiakin hoitokokemuksia vulvodynian hoidosta. Naisten kokemusten perusteella terveydenhuoltohenkilöstön tietämystä vulvodyniasta ja sen hoidosta tulisi lisätä. Vulvodynia kuormittaa parisuhdetta ja erityisesti seksuaalielämää. Terveydenhuoltohenkilöstöltä saatu tieto ja tuki koetaan merkitykselliseksi parisuhteen hyvinvoinnissa. Opiskeluterveydenhuoltohenkilöstön tietämys vulvodyniasta ja sen hoidosta todettiin olevan eritasoista tietämyksen eri osioissa ennen koulutusinterventiota. Tietoisuus vulvodynian tunnistamisesta oli jonkin verran hyvä, mutta vulvodynian hoitomenetelmistä jonkin verran huono. Tietoisuus inhimillisen kohtaamisen sekä saadun tiedon ja tuen merkityksestä vulvodyniaa sairastavalle oli hyvä. Tieto vulvodyniasta ja sen hoitamisesta todettiin tietotestin mukaan keskitasoa heikommaksi. Taustatekijöistä koetut taidot ja aikaisemmat koulutukset vulvodyniasta olivat yleisemmin yhteydessä parempaan tietämykseen vulvodyniasta ja sen hoidosta. Koulutusintervention jälkeen osallistuneiden tietämys vulvodyniasta ja sen hoidosta oli tilastollisesti merkitsevästi korkeampi sekä tietoisuus että tieto-osassa. Opiskeluterveydenhuoltohenkilöstön tietoisuus vulvodynian tunnistamisesta ja hoidosta oli myös kliinisesti merkittävästi korkeampi. Myös tietotestin pisteet olivat kliinisesti merkittävästi korkeammat koulutuksen jälkeen alkumittaukseen verrattuna. Koulutuspalautteen perusteella osallistujien koulutustyytyväisyys oli hyvä. Vulvodynia aiheuttaa naisille monia fyysisiä, psyykkisiä ja seksuaalisia toimintahäiriöitä, jotka heijastuvat parisuhteeseen. Hoitosuhteessa tulisi kiinnittää erityistä huomiota tiedon ja tuen antamiseen vulvodyniaa sairastavalle naiselle sekä hänen kumppanilleen. Verkkopohjaisella täydennyskoulutuksella voidaan tuottaa samansisältöinen oppisisältö vulvodynian ja sen hoidon tietämyksen lisäämiseksi organisaatioissa kuten opiskeluterveydenhuollossa, joiden toimipisteet ovat maantieteellisesti etäällä toisistaan. If a woman experiences vulvar pain for more than three months with no clear aetiology, it is usually referred to as vulvodynia. This syndrome may cause both physical and psychosexual functional disorders, which can negatively affect a couple’s relationship. Most patients are of fertile age, and vulvodynia may cause childlessness due to intercourse difficulties. Student healthcare providers are the type of primary healthcare professionals who usually have first contact with young women who have problems with intimacy, such as vulvar pain. However, a need to increase healthcare professionals’ level of knowledge of vulvodynia and its care has been identified. The purposes of this study were to describe women’s experiences with vulvodynia and its care as well as describe changes in both awareness and knowledge of student healthcare staff regarding vulvodynia and its care after an education intervention via an instrument that was developed for this research. This study aimed to produce evidence-based information that can be utilized in healthcare encounters with women with vulvodynia and their partners to implement appropriate care. This study utilized a mixed methods research strategy that included two phases. In phase one, data were collected from a closed discussion forum on the Internet via an anonymous network questionnaire. The data consisted of experience reports of women with vulvodynia (n = 33), which were analysed via inductive content analysis. The survey instrument ‘Awareness and Knowledge of VulvoDynia and its Care’ (AKVDC ©) was developed based on women’s experiences and evidence-based literature for data collection in phase two. The study design in phase two was quasi-experimental. The data were collected from student healthcare professionals (N = 191) in 12 student healthcare units in Finland both before (n = 79) and after (n = 30) educational intervention via the AKVDC© survey instrument. Descriptive statistical methods were used to describe connections between factors that were associated with awareness and knowledge of vulvodynia and its care. Education program of this study was created based by deductive methods on previous studies, a multi-professional team (N=9) of vulvodynia specialists theme interview, and an expert review. The educational content was created to follow the structure of the AKVDC© instrument. Ethical standards were followed throughout the study. The studied women with vulvodynia reported both negative and positive care experiences. They noted that, in the past, healthcare professionals had often demonstrated a lack of awareness and knowledge about both the syndrome and its care. Because vulvodynia often affects a couple’s relationship, especially their sex life, information and support from healthcare professionals are critical aspects of treatment. Before education intervention, student healthcare staff had irregular awareness and knowledge of vulvodynia and its care. Respondents had a somewhat good awareness of how to identify vulvodynia but somewhat poor awareness of treatment for vulvodynia. Participants’ awareness of the significance of encountering patients, as well as the information and support they provided, was good. Based on the knowledge test, knowledge of vulvodynia and its care were estimated to be lower than average. Respondents’ experience-based skills in treating vulvodynia and previous education about vulvodynia were mostly associated with increased awareness and knowledge about vulvodynia and its care. After the education intervention, the primary results indicated that participants’ awareness and knowledge of vulvodynia and its care statistically significant improved. Awareness of vulvodynia identification and treatments also increased in a clinically relewant way. A clinically relevant change was observed as well as a change in the knowledge test of vulvodynia and its care. In addition, participants’ satisfaction level on education program were estimated to be good. In conclusion, vulvodynia causes women to experience both physical and psychosexual functional disorders, which negatively affect couples’ relationships. Thus, student healthcare providers should place greater focus on information and support in the care of women with vulvodynia and their partners. Web-based education can produce comparable education programmes for organizations that are geographically distant from each other, such as units for student healthcare providers, to raise awareness and knowledge of vulvodynia and its care.